KYLMÄALAN TIETOUTTA


Kylmäala työpaikkana

Yleistä kylmäalasta

Kylmätekniikka on poikkeuksellisen monipuolinen ja mielenkiintoinen tekniikan ala. Siihen liittyy niin kylmäaineen käyttäytyminen kylmäprosessin eri vaiheissa ja moninaiset kylmätekniset komponentit kuin sähkö- säätö- ja ATK-tekniikkakin. Asiakkaalla on yleensä ongelmana liiallinen lämpö jossakin laitteessa, tilassa tai prosessissa, johon kylmäalan ammattilainen voi tuoda ratkaisun ja näin auttaa häntä.


Kylmätekniikka on oleellinen osa nykyistä hyvinvointiamme. Elintarvikkeiden turvallisuus ja miellyttävät ympäristöolosuhteet ilmastoiduissa tiloissa ovat vain yksiä esimerkkejä. Kylmäala on kaikessa mukana. Ei Nokian kännykkäkään synny ilman jäähdytystä valmistuksen ja testauksen monissa vaiheissa.

Ympäristöasiat ovat yhä tärkeämpiä kehityksen koko ajan kiihtyessä. Tässäkin asiassa kylmäala on ollut alusta asti mukana. On oltu valmiita vaihtamaan kylmäaineet ympäristöystävällisimpiin, on muutettu käytettävää tekniikkaa niin, että kylmäainevuodot ilmakehään olisivat mahdollisimman pienet sekä on kehitetty kylmälaitteita, jotka kuluttavat yhä vähemmän energiaa. Näin kylmäala on omalta osaltaan minimoinut jäähdytyksen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt.

Kylmäala on kehittynyt viime vuosina valtavasti. Silti ei ole näkyvissä, että tämä kehitys millään tavoin olisi hiipumassa, päinvastoin. Siksi kylmäalalle tarvitaan jatkuvasti uutta innokasta teknisesti suuntautunutta työvoimaa luomaan tulevaisuuden kylmätekniikkaa!

Kylmäasennus- ja huoltotyö

Kylmäasentaja tekee vaihtelevaa työtä, jossa pitää käyttää päätään yhtä paljon kuin käsiäänkin. Vaativassa työssä myös ammattitaitovaatimukset ovat kovat. Niitä pystyy kehittämään työuran aikana työkokemuksen ja työhön liittyvän aikuisopiskelun kautta.


Isommilla työnantajilla osa asentajista on erikoistunut jonkun erityisen asiakasryhmän palvelemiseen. Monesti pienemmissä firmoissa kaikki asentajat tekevät lähes kaikkea. Karkea jako työtehtävien välillä voidaan tehdä uus’asennuksia ja huoltotyötä tekeviin.

Kylmälaitosten asennustyöhön kuuluu monesti kylmäkoneiston ja muiden laitteiden esikokoonpano yrityksen toimitiloissa, niiden kiinnittäminen ja yhteen kytkentä työmaalla, tarvittavien putkistojen rakentaminen, sähkö- ja ohjauskaapelointi, mekaanisten ja elektronisten säätimien ohjelmointi, valvontalaitteiden kytkentä ja säätö, tarvittavat testaukset sekä koekäyttö. Putkistot ovat yleensä kuparia ja liitetään kovajuottamalla. Kaikkein suurimmat kylmälaitokset, kuten elintarviketehtaissa, tehdään teräsputkesta, jolloin tarvitaan hitsaustaitoja.

Huoltoasentajan työ on monesti melkoista salapoliisin työtä. Kylmälaitoksen vikaa etsitään niin kylmäkomponenteista ja putkistosta kuin sähkö- ja ohjausjärjestelmästä. Yhä enemmän on siirrytty ennakoivaan huoltoon, jossa kylmäkoneistot huolletaan kuin autot, ennen kuin suuria vikoja ilmenee. Nykyään kaikki vähänkin suuremmat kylmälaitteet ovat kaukovalvonnan piirissä. Tällöin huoltoasentaja saa vikahälytyksen esim. kännykkäänsä ja voi tehdä monia säätö- ja korjaustoimia kannettavan tietokoneen välityksellä.

Minimivaatimuksena alalle tulevalle asentajalle on innokas mieli oppia uutta. Itsenäiseen työskentelyyn sitten vaaditaankin hieman enemmän. Hyvä alku olisi suorittaa ammattioppilaitoksessa talotekniikan perustutkinnon kylmäasennustyöt suuntautumisvaihtoehto. Sen jälkeen tai muuten työkokemusta hankittuaan suositellaan kylmäasentajan ammattitutkinnon suorittamista. Se on aikuisväestölle suunnattu näyttötutkinto, jonka suorittaminen käy hyvin työn ohessa. Ammattitutkinnossa on myös aimo annos sähköasennustekniikkaa. Sitähän myös kylmäasentajan työssä tarvitaan.

Kylmäasentajan ammattitutkinnon suorittanut voi myös opiskella valmiudet toimia kylmäalalla suunnittelu- ja projektinhoitotehtävissä jatkokouluttamalla itsensä kylmämestariksi.

Kylmäasentajista on pulaa koko Suomen alueella. Työtätekevälle työnsaanti on helppoa.

Kylmäalan toimihenkilötyöt

Ammattitaitoisien kylmäasentajien lisäksi tarvitaan lukuisia osaavia ihmisiä hoitamaan suunnitteluun, myyntiin ja projektinhoitoon liittyvät työtehtävät. Pienemmissä firmoissa ne kaikki yleensä hoitaa yksi henkilö. Suuremmissa yrityksissä on tyypillisesti erikoistuttu yhteen tehtävään.


Kylmälaitosten suunnittelija tarvitsee monipuoliset tiedot kylmätekniikasta ja sen eri sovelluksista. Hänen vastuullaan on, että kylmälaitteesta tulee niin hyvä kuin se resurssien puitteissa on mahdollista. Suunnittelussa tehtyjä virheitä ei enää toteutusvaiheissa voida kaikilta osin korjata. Kylmätekniikan lisäksi pitää hallita mm. kylmätilarakentamista ja sähkösuunnittelua.

Kylmälaitosten myyntityötä yrityksessä hoitaa yleensä vahvan teknisen taustan omaava henkilö. Monesti hän on ammattilainen myös kylmälaitteiden suunnittelussa ja/tai projektinhoidossa. Myyntityö vaatii ulospäin suuntautuneisuutta, jotta työskentely asiakaskunnan kanssa on luontevaa. Siinä apuna ovat erilaiset myyntitekniikkakoulutukset ja muut vuorovaikutustaidot.

Kylmälaitosprojektiin tulee nimetä projektinhoitaja. Hänen tehtävänään on mm. etukäteen suunnitella projektin kulku, neuvotella tavaratoimitukset työmaalle, sopia tilaajan ja muiden urakoitsijoiden kanssa toteutuksen yksityiskohdat, toimia asentajien esimiehenä sekä vastata projektin taloudellisesta kannattavuudesta. Projektinhoitajalla on monesti useampi työmaa saman aikaisesti hoidettavanaan. Siksi hänen avukseen on nimetty ammattitaitoinen kylmäasentaja työmaan nokkamieheksi.

Kylmälaitoksen suunnittelusta, myynnistä ja projektinhoidosta yleensä vastaa sähkö- tai LVI-insinööri tai -teknikko, joka on oppinut kylmätekniikan työkokemuksen kautta, tai jäähdytystekniikan diplomi-insinööri. Nyt on myös uusi vaihtoehto. Moninaisella pohjakoulutuksella, kuten kylmäasentaja tai sähköteknikko, voi suorittaa aikuisväestölle tarkoitetun kylmämestarin erikoisammattitutkinnon työn ohessa. Se antaa hyvät tiedot toimia näissä kylmäalan toimihenkilötöissä heti tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Ammattitaitoisista kylmätekniikkaa osaavista suunnittelijoista, myyntipäälliköistä, projektipäälliköistä jne. on pulaa. Kylmämestareille kyllä löytyy työpaikka!

Yrittäjänä kylmäalalla

Yritysten koko kylmäalalla on keskimäärin melko pieni. Monen yrittäjän taustana on toimiminen kylmäasentajana toisen yrityksen palveluksessa. Riittävän ammattitaidon ja tunnettavuuden hankkimisen jälkeen on sitten perustettu oma yritys. Nykyään tähän on paremmat mahdollisuudet. Esim. kylmäasentajan ammattitutkintoon tai kylmämestarin erikoisammattitutkintoon voi vapaaehtoisena valita yrittäjyysosan, joka antaa hyvät perustiedot yrityksen perustamisesta.