KYLMÄALAN TIETOUTTA


Velvoitteet kylmälaitteen käyttäjälle

Kylmälaitoksiin liittyvä tiedottaminen on lisääntynyt viime aikoina. Tietoa saa mm. seuraavilta nettisivuilta:  www.skll.fi  www.tukes.fi  ja  www.ymparisto.fi  Kylmälaitosten korjaamattomat vuodot ja huono toiminta esim. energiankäytön suhteen lisäävät turhaan kylmälaitosten käyttäjien kustannuksia. Näistä syistä pieni kertaus siitä, mitä lakisääteisiä velvoitteita kylmälaitteiden käyttäjillä on ja miten turhiin kustannuksiin voi vaikuttaa.

Vuototarkastus

Asetusten 1187/2001 ja 842/2006 mukaan kaikki yli 3 kiloa CFC-, HCFC- tai HFC-kylmäainetta sisältävät kylmälaitteet on tarkastettava vuotojen varalta vähintään kerran vuodessa.

CFC- ja HCFC kylmäaineita ovat mm. R12, R502 ja R22. Näitä aineita sisältävät laitokset tarkastetaan kerran vuodessa.

HFC-kylmäaineita ovat mm. R134a, R404A, R407C, R410A ja R507. Näitä aineita sisältävät laitokset tarkastetaan kylmäainemäärän perusteella seuraavasti: >3 ... 30 kg laitokset kerran 12 kk:ssa, >30 ... 300 kg laitokset kerran 6 kk:ssa ja yli 300 kg laitokset kerran 3 kk:ssa. Yli 300 kg laitoksiin on kuitenkin asennettava vuotojen havaitsemisjärjestelmä. Tämän asentamisen jälkeen yli 300 kg laitokset tarkastetaan 6 kk:n välein. Jos >30 ... 300 laitokseen asennetaan vuotojen havaitsemisjärjestelmä niin se tarkastetaan kerran 12 kk:ssa. Vuotojen havaitsemisjärjestelmä on tarkastettava kerran 12 kk:ssa. Havaittu vuoto on aina korjattava välittömästi. Vuodon korjaamisen jälkeen laitos on tarkastettava kuukauden kuluessa korjauksesta sen varmistamiseksi, että korjaus on onnistunut. 

Vuototarkastusten tekeminen on kylmälaitteen omistajan tai haltijan vastuulla ja sen saa tehdä vain rekisteröidyn toiminnanharkoittajan pätevä asentaja. Vuototarkastuksia ei tarvitse tehdä erikseen. Suosituksena on niiden tekeminen muiden huoltojen yhteydessä.

Tarkastuksen tekemisestä on Suomen Kylmäliikkeiden Liiton suositus. Sen mukaan mahdolliset vuodot tarkistetaan elektronisella vuodonilmaisimella kompressorikoneikolta, lauhduttimesta ja höyrystimistä. Sen lisäksi koko putkisto on tarkistettava, jos kylmäkoneistoon on lisätty kylmäainetta.

Vuototarkastusten tekemistä valvovat alueelliset ympäristökeskukset, kunnalliset ympäristönsuojeluviranomaiset sekä terveystarkastajat. Vuototarkastuksen laiminlyöjä syyllistyy rikoslain mukaiseen ympäristön turmelemiseen, josta rangaistuksena on sakkoa tai enintään 2 vuotta vankeutta.


Huoltopäiväkirja

Asetusten 1187/2001 ja 842/2006 mukaan kylmälaitteista, joissa on yli 3 kiloa CFC-, HCFC- tai HFC-kylmäainetta, tulee ylläpitää huoltopäiväkirjaa. Siihen merkitään kaikki huoltotoimenpiteet, varsinkin kylmäainelisäykset.


Kylmäaine on kylmälaitteessa kiertoaineena, eikä se käytössä kulu tai vähene millään tavalla. Jos kylmäainetta pitää lisätä, laitteessa on vuoto, joka pitää välittömästi paikallistaa ja korjata. Kylmäaineet ovat haitallisia yläilmakehälle aiheuttaen otsonikatoa ja/tai kasvihuoneilmiötä.
Huoltopäiväkirjan voi hankkia kylmähuoltoliikkeestä tai tilata suoraan Suomen Kylmäliikkeiden liitosta.

Huoltotarra

Asetusten 1187/2001 ja 842/2006 mukaan lakisääteisen vuototarkastuksen piirissä olevien kylmälaitteiden välittömästä läheisyydestä pitää löytyä huoltotarra, josta ilmenee koska viimeisin vuototarkastus on tehty ja koska tarkastus pitää seuraavan kerran viimeistään suorittaa.

Pätevyys tehdä kylmätöitä

1.1.2005 alkoi kylmäasennus- ja –huoltotöiden luvanvaraisuus Suomessa. Kylmäalan töitä saa tehdä vain Turvatekniikan keskuksen TUKESin rekisterissä olevan toiminnanharjoittajan pätevä asentaja. TUKESin ylläpitämä rekisteri löytyy nettisivuilta  www.tukes.fi => Toimialat => Muut.

Asiakkaan tulisi tarkistaa, että kylmätöitä tarjoavan toiminnanharjoittajan nimi löytyy TUKESin rekisteristä. Jos ei löydy, kylmätöiden tekijä syyllistyy rikoslain rikkomiseen.

Huoltosopimus pienentämään kustannuksia

Vain määräaikaiset vuototarkastukset ovat lakisääteisiä. Silti perustellusti suositellaan huoltosopimuksen tekemistä rekisteröidyn kylmäliikkeen kanssa laitoksen huoltamisesta määräajoin. Huoltovälit voidaan sopia tarvittaessa lyhyemmiksi kuin asetuksissa edellytetään. Asetuksen mukaisia huoltovälejä ei saa kuitenkaan pidentää. Määräaikaishuollot kannattaa suunnitella kylmälaitoksen käytön mukaan siten, että laitos toimii koko ajan suunnitellusti, jolloin myös sen energiankäyttö on optimaalista.

 

Huoltosopimuksissa kaikki osapuolet ovat voittajia. Kylmälaitoksen käyttäjä säästää pienentyneinä korjaus- ja käyttökuluina sekä laitoksen pidempänä käyttöikänä. Ympäristön pilaantuminen vähenee, kun kylmäainevuodot vähenevät ja sähköenergian tuotantotarve vähenee.

Suurin säästäjä on kuitenkin kylmälaitoksen käyttäjä. Kylmäasentajien päiväsaikaan tekemä ennalta ehkäisevä huoltotyö on selvästi edullisempaa kuin huolto- ja korjaustyö iltaisin tai viikonloppuina. Esim. Ruotsissa ja Englannissa massiivinen siirtyminen määräaikaishuoltoihin on pienentänyt huoltotyön laskutuksen lähes puoleen entisestä!